Tähän kiitollisuuteen liittyy myös mielestäni muistaminen. Haluaisin muistaa rakkaita ja ystäviämme sen vuoksi, että olen heistä kiitollinen, en siksi että se kuuluu asiaan tai se on pakollista. Viime vuonna eräät ystävämme toteuttivat joulumuistamisensa "joulukirjeen" muodossa. Heiltä tuli kirje, jossa he kertoivat mitä heille kuuluu ja mitä he olivat oppineet ja kokeneet kuluneen vuoden aikana. Minua tuo kirje ilahdutti suuresti ja jäin itsekkin miettimään, olisiko se jotain jota mekin haluaisimme tehdä. Useana vuotena olen jättänyt "pakolliset kortit" lähettämättä, sillä olen kokenut valmiiden Tiimari-korttien lähettämisen tyhjäksi toimenpiteeksi. Jos kortteja lähetän, haluan että se tulee sydämestä tavalla, että vastaanottajakin siitä ilahtuu.
Tänä vuonna olen selannut läpi erilaisia nettisivuja, joista voi tilata valokuvakortteja. Viimeisin löytöni oli amerikkalainen Shutterfly-sivusto, joka tarjoaa myös Greetings of the Seasons-tyyppisiä kortteja. Eiväthän kaikki ystävämme vietä joulua, joten minusta olisi huomaavaista laittaa kortti, jossa on huomioitu rakkaudella erilaisuutemme. Miten sitten toivottelisimme suomeksi? Onnellista juhla-aikaa? Vuodenajan terveiset? Onnellista Uutta Vuotta? Olemme kiitollisia teistä? Rakkaat terveisemme? Ja tässä ei ole kyse siitä, että vastaanottajalla ei olisi ymmärrystä joulunvietolle, vaan puhtaasti siitä, että tiedän suomalaisuuden pitävän sisällään paljon erilaisia maailmankatsomuksia ja rakastan heitä sellaisena kuin he ovat. Tiedän, että ystävämme ilahtuvat korteista ja muista muistamisista, lukipa niissa vaikka "Jouluiloa". Tahtoisin kuitenkin ilahduttaa heitä tavalla, joka osoittaa minun arvostavan heidän vakaumustansa osana heitä. Ihan vain rakkaudesta ja kiitollisuudesta, tuollainen pieni huomaavainen ele kun ei ole minulta pois, mutta voi olla suuri asia toiselle <3
(ei ehkä tyypillisin tämän vuodenajan muistamiskukka, mutta kukka kumminkin)
4 kommenttia:
Lapsuudessani naapurit kävivät toistensa luona kylässä ja saadut joulukortit katseltiin läpi. En voi olla lähettämättä korttia varsinkin niille vielä elossa oleville lapsuuden ihmisille. Tiedän, että he arvostavat sitä.
Hurjaa lisäksi on, että joka vuosi joutuu vetämään osoiteluettelosta jonkun nimen yli kuoleman vuoksi. Tämäkin vuosi vei kaksi.
Oikeassa olet: pitäisi muistaa kiittää ja osoittaa arvostusta : )
Ma taas nykyaan arvostan niita Tiimari-korttejakin :) Siina on sentaan nahty se ostamisen, kirjoittamisen ja lahettamisen vaiva :D Kun tuntuu, etta nykyaan ihmiset toivottelevat joko oman statuksensa verran facebookissa tai sitten tekstiviestina...
Ma tykkaan tuosta thanksgivingin ideasta. Tekisi tosiaan itse kullekin hyvaa pysahtya miettimaan kiitoksen aiheita! Nykyaikana valitetaan enemman kuin koskaan, vaikka itseasiassa niita kiitoksen aiheita on enemman kuin koskaan :)
Kortti, ja varsinkin lähetetty sellainen, on aivan huippujuttu!
Tiedätkö, oranssi sopii juuri tähän tavalliseen marraskuuhun, pimeään ja kaamoksen alkuun, sillä se kohottaa mielialaa ja ehkäisee masennusta! Harmittaa, kun en ole löytänyt kauniita oransseja kivihelmiä ;-)
Mayo; Sellaisille ihmisille onkin erityinen ilo laittaa joulukortteja, jotka siitä kortista ilahtuvat :)
En osaa vielä kuvitellakkaan millaista olisi yliviivata kuoleman vuoksi osoitteita -omassa muistiossa ne lähinnä vielä vaihtuvat muuttojen -ja taas uusien muuttojen myötä...
Eryah; Tuo on kyllä totta, sama homma synttärikorttienkin kanssa -FB ja tekstari on kuitenkin usein kovin persoonaton... on ihanaa kun tulee kirje, ja sie tunnistat jo käsialasta keneltä se on <3
Tuo on niin totta; valitamme paljon, ja huomaamme kiitollisuuden aiheita liian vähän...
Mags; totta, oranssi lämmittää ja piristää <3 Onnea kivien metsästykseen :)
Lähetä kommentti