parasta syksyn pimeydessä

Mie olen täysin kesäihminen. Kevät tulee hyvänä kakkosena sillä silloin valon määrä lisääntyy, mieli virkistyy ja aikanaan maailma alkaa vihertää kauniisti. Mutta sitten jossain vaiheessa tulee taas syksy ja ankeus. Vuodesta toiseen kamppailen tämän pimeyden, märkyyden ja ankauden kanssa. Koska kuitenkin koetan suhtautua elämään ja sen haasteisiin positiivisesti - on tästäkin vuodenajasta (sisäinen) pakko etsiä niitä ilahduttavia asioita. Ensinnäkin voin polttaa kynttilöitä (ja niitä kuluukin!), toisekseen suklaa maistuu jälleen (Hmm... olikos tämä positiivinen asia?) ja kolmanneksi VILLASUKAT JA VILLAPAIDAT (tai niin no... niitä villasukkia mie käytän ympäri vuoden...). Nämä ilahduttavat miuta syksyssä. Mistä sie ilahdut?

Pimeisiin iltoihin mahtuu myös roikkumista Blogistaanissa -ja ilahduttavia löytöjä. Vai mitäs te tykkäätte  tästä PaaPiin arvonnasta :)? Paapiin herkullinen maailma on aina yhtä ilahduttavaa -myös silloin kun se ei ole aivan Mariannemainen ;)

100 asiaa -ja hiukan asian vierestäkin

1. .Pidän listojen tekemisestä, sillä niiden kautta on muistan ja hahmotan paremmin.
2. Viimeisellä kouluviikolla viime keväänä teetin varhaisnuorilla miellekartan itsestään. Keitä he ovat?
3.  Sen jälkeen keskustelimme siitä, mikä meissä kaikissa on samanlaista.
4.  Tämä ”kerro 100 asiaa itsestäsi” on luonteva jatko ajatuksille erilaisuudesta, samanlaisuudesta sekä jalokivistä sisällämme.
5. Lempilainaukseni on tällä hetkellä; ”Pitäkää ihmistä kaivoksena, joka on täynnään verrattoman arvokkaita jalokiviä. Vain kasvatus voi saada sen paljastamaan aarteensa ja auttaa ihmiskuntaa niistä hyötymään” - Bahá’u’lláh
6. Mielestäni nuo jokaisessa ihmisessä piilevinä, potentiaalisina olevat jalokivet ovat hyveitämme, joita meidän tulisi kehittää läpi elämämme.
7.  Hyveitä on paljon, mutta joitakin mainitakseni; kärsivällisyys, oikeudenmukaisuus, tahdikkuus, ystävällisyys, huomaavaisuus, irrottautuneisuus,…
8.  Miksi puhun hyveistä enkä arvoista? Arvot ovat kulttuurisidonnaisia, mutta sisällämme olevat hyveet ovat samat kulttuuritaustasta riippumatta. 
9. Käytän hyveprojektin ajatuksia työssäni ja koulutan muitakin kasvattajia niiden käyttöön (www. virtuesproject.com)
10. Miuta kiehtoo kasvattaminen ja kasvatus
11. Luultavasti erityisesti siksi, että olen äiti
12. Tullessani äidiksi minusta tuli myös aikuinen
13. Nautin siitä, että olen aikuinen.
14. Minulle aikuisuus ei ole stabiili jämähdyksen tila vaan dynaaminen aika, jolloin olet jo selvillä omista vahvuuksistasi ja heikkouksistasi ja osaat jo kehittää itseäsi tietoisesti.
15. Perheeseeni kuuluvat toinen puolikkaani, rakas ystäväni, Mies <3,
16. empaattinen ja säteilevä esikoinen R1 (11v.),
17. R2, lempinimeltään Tiuku, joka on rohkea ja vauhdikas käänteissään (6v.) sekä
18. Lempeä ja mainiolla huumorintajulla varustettu Taiga (4v).
19. Meillä on myös 2 kissaa, jotka ovat alun perin tulleet löytöeläinkodilta.
20. Olen aina halunnut ison perheen. Mutta tämänkin kokoinen on ihana!
21. Biologinen vanhemmuus tai suvun jatkaminen eivät ole miulle tärkeintä vanhemmuudessa.
22. Tärkeämpää on vanhempana arjessa, iloissa ja haasteissa toimiminen
23. Ensimmäinen muistikuvani vanhemmuudesta haaveilusta on maalta mummolan tuvasta; suunnittelin, että aikuisena miun perheessäni on vähintään 3, mielellään 5 lasta –ulkomailta adoptoituja (en tiedä miksi, tai mistä tämä haave tuli...). Tätä haaveillessani olin ehkä 5-luokkalainen.
24.  Muita haaveitani on nuoresta lähtien ollut maailmanympärimatka.
25. Kumpikaan näistä haaveistani ei ole toteutunut. Vielä.
26.  Nykyään toivoisin pääseväni asumaan joksikin vuodeksi ulkomaille.
27.  Toivoisin saavani omakohtaista perspektiiviä ulkomaalaisena elämiseen ja maahanmuuttajuuteen.
28.  sekä toivoisin tietenkin voivani tutustua kunnolla uuteen kulttuuriin, ihmisiin, maahan, kieleen sekä olla osa tuota kaikkea.
29.  Nautin oppia uutta. Vaikka se vanhan muokkaaminen toisinaan onkin haastavaa:)
30. Matkusteluillani olen kokenut paljon ahaa-elämyksiä;
31. Japanissa sain mm. kokea miltä tuntuu olla silmin nähden erilainen –massaan ei pystynyt häviämiään.
32. Intiassa ymmärsin miten Lännellä olisi paljon opittavaa Idästä – miten Itä ja Länsi voisivat tukea toisiaan.
33. Ihmettelen miksi Lännessä tunnutaan yhä opettavan maailmankuvaa, missä me Länsimaat olemme erehtymättömiä ja sivistyneitä. Mitkä ominaisuudet jäävät siis lopulle ”ei-länsimaalaiselle”-maailmalle? Vastakohdatko? Erehtyväisyys ja sivistymättömyys? Eli jonkin puutetta –mitä siellä on silloin noiden tilalla?
34. Kuten huomaat; menen pohdinnoissani usein pintaa syvemmälle. Olen suorasukainen ja karrikoin asioita.
35. Nautin myös kauneudesta ympärilläni.
36. Vaikka kodin siistinä ja järjestyksessä pitäminen onkin miulle suuri haaste.
37. Toivoisin kotimme olevan selkeä, valoisa ja pelkistetty.
38. Valitettavasti sitä se ei ole. Vielä.
39. Mutta vaikka kotonamme vallitseekin usein tavarakaaos ovat ystävät ja uudet tuttavuudet meille aina tervetulleita.
40. Ystävät ovat minulle perhettäni.
41. Keskustelut auttavat minua ymmärtämään sitä miten muut näkevät maailman
42. ne ovat oppimista
43. ja uusia oivalluksia.
44. Olen opiskellut ammatin, mutta en ole tehnyt sitä työkseni koskaan.
45. Olen työskennellyt kotiäitinä 11 vuotta.
46.  Rakastan työtäni.
47. On kunnia saada kasvattaa lapsia.
48. Olen kiitollinen siitä, että miulla on ollut mahdollisuus jäädä kotiin lastemme kanssa.
49. Edelleen haaveilen saavani joskus lisää lapsia.
50. Aika näyttää toteutuuko tämä toive :)
51. Olen ollut partiolainen.
52. Viimeinen partiotapahtuma mihin osallistuin oli kansainvälinen suurleiri Jamboree Hollannissa.
53. Sitten muutin uudelle paikkakunnalle opiskelemaan ja partio jäi.
54. Olen harrastanut lavatansseja ja jenkkitansseja.
55. Haaveilen aloittavani tanssimisen uudelleen.
56. Nautin tanssimista.
57.  Olen myös askarrellut ja tehnyt helmikoruja. Nykyisin satunnaisesti.
58.  Tällä hetkellä harrastukseni taitavat olla opintopiirit ja ystävien tapaaminen.
59. Rakastan valoisia kesäöitä <3
60. Silloin en malttaisi mennä nukkumaan sillä kesä on liian lyhyt nukuttavaksi.
61. Silloin kun alunperin kirjoitin tämän postaukseni linnut lauloivat ja päivä valkeni uudelleen (kellon ollessa 2)
62. Minusta on kasvanut yllättävän positiivinen ihminen.
63. Koetan nähdä haasteissakin niihin kätkeytyvän ymmärtämisen ja uuden oppimisen mahdollisuuden.
64. Useimmiten onnistun siinnä.
65. Uskon Jumalaan, koska se on minusta loogista.
66. Ja siihen, että meillä kaikilla on kykyä totuuden itsenäiseen etsimiseen.
67. Haluaisin elää elämäni niin, että minusta on hyötyä ihmiskunnan kehitykselle.
68. "Think globally -act locally"- sloganissa on paljon perää :)
69. Nautin syvistä keskusteluista
70.  Ja useimmiten pyrin kääntämään keskustelut henkisiin aiheisiin
71.  Mutta toisaalta minusta henkisiä aiheita ovat mm. Kasvatus, maailman tila, tulevaisuus, haasteet ja niistä oppiminen.
72. Uskon kaikkien ihmisten tasavertaisuuteen.
73. Uskon tieteen ja uskonnon olevan linnun kaksi siipeä, niiden tulisi olla tasapainossa keskenään, jotta lintu kykenisi saavuttamaan sen mahdollisuudet.
74. Viime aikoina olen tarkastellut perheemme ruokavaliota. Mm. missä määrin elävä ravinto tulisi ruokavalioomme? Ja olisiko miusta siihen muutokseen tässä vaiheessa, vaikka mieleni tekisikin kokeilla?
75. Olen ollut todella nirppa syömisteni suhteen
76. Hauska huomata miten olen oppinut syömään muutakin kuin leipää :D
77. Mie en kestä epäoikeudenmukaisuutta
78. Mie haluan ”korjata” asiat
79. Sadan asian kertominen itsestään onkin aika paljastavaa hommaa - en siis taaskaan osannut kertoa "helposti sulavia" asioita :)
80. Haluaisin oppia tahdikkuutta.
81. Kärsivällisyys ei ole vahvuuteni, mutta olen kehittynyt siinnä lasten ja elämän myötä.
82. Vahva oikeudenmukaisuudentaju lienee vahvuuksiani.
83. Nautin voimakkaista väreistä.
84. Kauniita värejä ovat myös; auringon kirkkaus, Intiassa naisten sarien ja punjabien kirkkaat värit, tumman ihon pinta, aidon punapäisen ihmisen värimaailma, valkovuokkomeri keveydessään sekä luonnon kesäinen vehreys. muutamia mainitakseni.
85. Esikoiseni sai ensimmäiset pikkiriikkiset pisamansa tänä keväänä.
86. Tyttäreni muistuttaa ripeydessään, fyysisyydessään sekä ulkonäöltään minua.
87. Nuorimmaisemme on oranssipäinen ja jo nyt pisamainen.
88. Minua kiehtoo se, miten tuo ominaisuus hyppäsi useamman sukupolven ylitse;  Mieheni isotäti oli suvun ainoa oranssitukkainen.
89. Esikoiseni tummuus lähentelee romanipiirteitä – mietin, että onkohan suvun Karjalasta tulleessa haarassa ollut romaniverta
90. Olisi ihana tietää, mutta se lienee edelleen asia josta ei puhuta?
91.  Lapsemme ovat tottuneet erilaisiin ihmisiin ympärillään
92.  Heille ihonväri ei ole mikään erityispiirre, johon he kiinnittävät huomiota – huomasin sen ilokseni kun tarhalle tuli uusi opettaja Bahamalta. Nuorimmaisia kiinnosti kyllä tietää miksi hänellä oli erilainen (leveähkö) nenä?
93. Ihmettelen myös, että koskahan julkinen keskustelu siirtyy vaiheeseen jossa ymmärretään suomalaisuuden pitävät jo nyt sisällään monenlaisia ihmisiä ja kulttuureita?
94. Ja ennätänkö mie näkemään ajan, jolloin että erilaisuus onkin rikkautta, eikä uhka itsemme hukkaamiselle?
95. Olen nuoresta lähtien hakeutunut tilanteisiin missä saan tutustua erilaisiin ihmisiin.
96. Nautin ihmisistä.
97.  Mutta silloin tällöin minäkin kaipaan hiljaisuutta ja rauhaa
98. Ennen menin silloin metsään kävelemään, vaeltamaan
99.  tai luin hyvän kirjan. Yhdeltä istumalta. Vaikka siinä menisi koko yö.
100. Siitä syystä en juurikaan lue enää. En halua aloittaa kirjaa, mikäli en saa lukea sitä läpi. Heti :D. Vaikka olen erittäin nopea lukija, en jaksa seuraavaa päivää lasten kanssa jos en ole ennättänyt nukkumaan :D

No jopas. 100 tulikin täyteen vaikka epäilin sitä suuresti. Tästä taisi tulla lista itselleni. Mutta jos jaksoit lukea tänne saakka – olisi mukava jos jättäisit merkinnän vierailustasi :)

lastenvaatepostaus?

Mie olin niin suunnitellut, että tänä syksynä meillä vielä Tiuku ja Taiga puetaan samanlaisiin Ticket to Heaven haalareihin... oli hankittu asusteetkin vimosen päälle :)

Tiukuseni syysvaattet olisivat voineet näyttää tältä :)

Tässä taas Taigan asusteet Uffon kaveriksi :)

Mutta kuinkas sitten kävikään? Neito sovitti haalariaan ja totesi itkuisesti sen olevan AIVAN LIIAN ISO -tai haalarihan oli sopiva, mutta neito on niin hoikka, että se hukkuu sinne haalariin :(.

Joten pitkin hampain kaivoin viime kevään Reimatecin kaapin kätköistä. Alkaahan se olemaan nafti, mutta menee vielä hetken... se on sellainen lime-muta. Ihan ok, mutta hiukan harmittaa... Kerrankin oli asusteet hankittu vimosen päälle ja haalarit oikeasti unisexiä :) No joo. hiukan turhamaistahan tämä on :)!

 Nyt joudun laittamaan tuon ihanan turkoosin haalarin kiertoon. Olen jo useanpana päivänä saada Huutonettiä ottamaan vastaan miun ottamia kohteita, mutta jostain syystä niihin ei tartu kuvat?! Onkohan tätä samaa vaivaa muillakin, vai onko kyseessä jokin miusta lähtöisin oleva vika :O?

Sauna

Lupasin ottaa kuvia valmiista saunasta -tässä niitä nyt olisi <3

Vanhasta saunasta jäi jäljelle vain tuo ikkuna :)

Tuota saunaa suunnitellessa reilut 3 vuotta takaperin lapset olivat vielä niin pienie, että silloin alatasoa olisi tarvittu lasten leikkeihin -nyt lapset kykenevät jo istumaan lauteilla leikkimässä. Mutta ainakin meillä on riittävästi jalkatilaa :)

Tuossa nurkassa on ledivalo, jonka valo siivilöityy ylospäin :)

Sähkökiuas -mutta sauna on sen verran korkea, että jopa miun kaltainen huono saunoja viihtyy tuolla, sillä happea riittää :)

Tuo kiviseinä on niin kaunis, ja se näyttää aidolta -siitä on vaikea erottaa missä kivilaattojen rajat oikasti ovat. Näyttää kuin tuo seinä olisi oikesti pikkuisista kivistä koottu :)