No, arki on Arkea. Kuka siitä jaksaisi lukea? Ja jos arjessamme tapahtuu jotain hersyvää, mielenkiintoista tai sielua ylentävää -siihen liittyy aina/useinmiten toiset ihmiset. Mistä taas pääsemme yksityisyys vs. julkisuus-haasteeseeni. Alunperin ajattelin kirjoittaa muksuista ja Miehestäni anonyymisti, onhan miulla itsellänikin Blogistaanissa nimenä nimimerkki. Mutta nyt tätä julkisuutta miettiessäni päädyin kuitenkin siihen, että muksuista on sekä lempparit ja reaalimaailman "nimet" esillä blogissa. Vielä en ole osannut ratkaista sitä mitä, miten ja minkä verran osaan tänne elämästämme kertoa. Itsestänihän voin kertoa vaikka vallan mitä, mutta se on miun itseni valinta jos niin teen. Muiden puolesta en vielä tiedä mitä voin päättää :)
Miulla on Blogistaanissa muutama blogi joiden kirjoittajien tarinoita, tuntoja ja kielenkäyttöä olen jo vuosien ajan seurannut - ja nauttinut tavasta jolla he osaavat ilmaista itseään. Eräs heistä on Pagistaanin Kati -ystävä pitkältä ajalta, toinen jonka tunnen vain virtuaalimaailman kautta on Adoptiomatka. Molemmat blogit ovat esimerkkejä sen tyyppisestä analyysistä ja pohdinnasta, jota kohden haluaisin kehittää itseäni myös kirjallisesti. Miulle tyypillisempi tapa pohtia, syventyä ja analysoida asioita ja kokonaisuuksia on naamakkain ystävien kanssa... Silloinkin suorasukaisuuteni, nopeuteni ja kärsivällisyyteni lyhyys aiheuttavat tarkoittamattani usein tilanteita, joissa on hyvä nähdä keskustelukumppanin reaktio... jotta pystyy oikaisemaan tai tarkentamaan mahdollisia väärinymmärryksiä. Miten se onnistuu täällä!? Uskallanko vuodattaa ajatuksiani -lukeeko niitä kukaan? Ja jos lukee; osaanko jakaa kaiken tarvittavan informaation, jotta satunnainen lukija kykenee seuraamaan ajatuksen juoksuani? Juuri tämä itseni kehittämisen mahdollisuus minua tässä kiehtookin :)
Kävimme perheellä Etelässä -tässä Taiga ihmettelee Isoa Laivaa.
Nyt mie menen nukkumaan, jotta olen oma aurinkoinen itseni myös huomenissa :)
2 kommenttia:
Hmm... Vaikka korublogini ei olekaan mikään ajatusteni syväluotaaja, niin noita samoja mietteitä on päässä pyörinyt! Aika usein koruni kertovat 'sielustani'. Ja vaikka oma nimeni on esillä, niin perheestäni puhun vain 'poikina', 'siskoina' jne.
Minulla oli aiemmin blogi, jossa kerroin nimettömänä, huumorin värittämänä, hyvin suoraan mutta liioitellen elämästäni. Tietysti monet ystävät sitten luulivat, että kaikki on yks-yhteen... Ei helppoa.
Mutta sen aiemman perusteella päätin heti korublogissa olla kertomatta itsestäni ja elämästäni mitään kovin tarkkaa, keskittyä koruihin. Mielestäni se on blogini heikkous vaikka tietyllä tavalla suojeleekin persoonaani ja läheisiäni.
Ja kyllä, kyllä ajatuksiasi luetaan täältä! Ei toki kaikkea tarvitse kertoa yksityiskohtaisesti eikä koskaan voi välttää väärinymmärryksiä, sillä niin erilaisia me ihmiset olemme!
Kiitos kannustuksesta ja kommentoinnistasi Mags :)
Katsellaan mihin tämä alkava bloggaamiseni miut vielä viekään. mutta jos ei muuta, niin toivoisin tästä virtuaalista muistia joistakin elämämme vaiheista...
Lähetä kommentti