No, arki on Arkea. Kuka siitä jaksaisi lukea? Ja jos arjessamme tapahtuu jotain hersyvää, mielenkiintoista tai sielua ylentävää -siihen liittyy aina/useinmiten toiset ihmiset. Mistä taas pääsemme yksityisyys vs. julkisuus-haasteeseeni. Alunperin ajattelin kirjoittaa muksuista ja Miehestäni anonyymisti, onhan miulla itsellänikin Blogistaanissa nimenä nimimerkki. Mutta nyt tätä julkisuutta miettiessäni päädyin kuitenkin siihen, että muksuista on sekä lempparit ja reaalimaailman "nimet" esillä blogissa. Vielä en ole osannut ratkaista sitä mitä, miten ja minkä verran osaan tänne elämästämme kertoa. Itsestänihän voin kertoa vaikka vallan mitä, mutta se on miun itseni valinta jos niin teen. Muiden puolesta en vielä tiedä mitä voin päättää :)
Miulla on Blogistaanissa muutama blogi joiden kirjoittajien tarinoita, tuntoja ja kielenkäyttöä olen jo vuosien ajan seurannut - ja nauttinut tavasta jolla he osaavat ilmaista itseään. Eräs heistä on Pagistaanin Kati -ystävä pitkältä ajalta, toinen jonka tunnen vain virtuaalimaailman kautta on Adoptiomatka. Molemmat blogit ovat esimerkkejä sen tyyppisestä analyysistä ja pohdinnasta, jota kohden haluaisin kehittää itseäni myös kirjallisesti. Miulle tyypillisempi tapa pohtia, syventyä ja analysoida asioita ja kokonaisuuksia on naamakkain ystävien kanssa... Silloinkin suorasukaisuuteni, nopeuteni ja kärsivällisyyteni lyhyys aiheuttavat tarkoittamattani usein tilanteita, joissa on hyvä nähdä keskustelukumppanin reaktio... jotta pystyy oikaisemaan tai tarkentamaan mahdollisia väärinymmärryksiä. Miten se onnistuu täällä!? Uskallanko vuodattaa ajatuksiani -lukeeko niitä kukaan? Ja jos lukee; osaanko jakaa kaiken tarvittavan informaation, jotta satunnainen lukija kykenee seuraamaan ajatuksen juoksuani? Juuri tämä itseni kehittämisen mahdollisuus minua tässä kiehtookin :)
Kävimme perheellä Etelässä -tässä Taiga ihmettelee Isoa Laivaa.
Nyt mie menen nukkumaan, jotta olen oma aurinkoinen itseni myös huomenissa :)
